Miekojärvi on keskiosiltaan erämainen veneily- ja uisteluvesi sekä suosittu vesiretkeilyalue
Mökki- ja kotitarvekalastajien lisäksi tapaat järvellä myös ammattikalastajia. Mökkikiinteistöön kuuluu yleensä osuus yhteiseen kalaveteen eli paikalliseen osakaskuntaan. Miekojärvellä Sirkkakosken osakaskunta myy pyydysyksiköitä kylässä asuville sekä lisäyksiköitä mökkiläisille.
Jos kalastaa muulla tavoin kuin onkimalla tai pilkkimällä, tulee 18-64-vuotiaiden maksaa kalastonhoitomaksu. Viehekalastukseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi Miekojärven virkistyskalastuslupa. Myös pyydyskalastukseen verkoilla, katiskoilla jne. tarvitaan aina kalaveden omistajan lupa.
Runsas palveluvarustus
Miekojärvenltä löytyy vuokratupia sekä upeiden hiekkarantojen yhteydestä Metsähallituksen ylläpitämiä kelohonkaisia laavuja ja kotia. Suosituimmilla rantautumispaikoilla on kuntien ylläpitämät rantautumislaiturit.
Kolme venesatamaa
Pellon ja Ylitornion kuntien hallinnoimat vene- ja kalasatamat löytyvät järven pohjois- ja eteläpäästä, Sirkkakoskelta ja Pessalompolosta. Lisäksi järven länsipuolella Karhumaan kaava-alueella on Pellon kunnan ylläpitämä venesatama. Satamista löydät mm. hyvät veneenlaskuluiskat, telarannat ja kelluvat venepaikat, joiden vuokrausta voi tiedustella kuntien teknisiltä toimistoilta.
Miekojärvestä löytyy luontaisesti tai istutettuna ahventa, haukea, kuhaa, siikaa, taimenta, muikkua ja jopa harjusta. Kaiken kaikkiaan Miekojärvestä on laskettu löytyvän 17 eri kalalajia.
Miekojärvellä kuhan alamitta on nyt 42 cm ja taimenen 60 cm.
Kaloja voi pyytää mm. virvelöimällä, vetouistelemalla, onkimalla, verkolla, katiskalla, pitkällä siimalla tai nuotalla.
Muista saaliin oikea alkukäsittely: tainnutus, verestys ja jäähdytys
Näin varmistat saaliin hyvän laadun kesäolosuhteissakin. Pidä kesällä kalastuksessa mukana kylmälaukkua tai cooleria jäineen muutoin kalat pilaantuvat kesällä hyvin nopeasti.
Eri kalastusmuodot Miekojärvellä
Virkistyskalastus
Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia eli jokamiehenoikeuksia.
Niitä ei kuitenkaan saa harjoittaa lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa tai muilla vesialueilla, joissa kalastuslainsäädännön tai sen perusteella annettujen määräysten mukaan kalastaminen on kielletty.
Heitto- ja vetouistelu, perhokalastus ym. viehekalastus, katiska- ja verkkopyynti samoin kuin ravustus edellyttävät valtion kalastonhoitomaksun suorittamista. Kalastonhoitomaksun lisäksi on oltava Miekojärven virkistuskalastuslupa (alueen yhteislupa). Ks. lisätiedot Kalastuslupainfo -osiosta.
Miekojärvi on Euroopan pohjoisin kuhavesi
Sisävesien kuhakannat ovat viime vuosina voimistuneet. Näin myös Miekojärvellä, jossa kuha lisääntyy luontaisesti. Keskikesällä pintavesien lämmittyä kuhia saa parhaiten saaliiksi vetouistimella. Parhaita alueita ovat matalikot ja karikon reunat suurten syvänteiden lähistöllä.
Paras ottiaika kuhalle on auringon ollessa alhaalla: aamuvarhain tai auringonlaskun jälkeen, heinäkuussa läpi yönkin. Kuhaa uistellaan lämpimästä pintavedestä yleensä siimapainoja käyttäen, 13-17 cm vaapuilla. Parhaita viehevärejä mm. viime vuosien Uistelumaratoneissa ovat olleet oranssi-kulta ja keltaisen eri sävyt.
Haukea heittouistimella, jigillä ja vetouistelulla
Hauki on nälkäisimmillään heti kudun jälkeen toukokuussa. Heittokalastajan ja vetouistelijoiden parasta hauen saalisaikaa on kesäkuu, jolloin vesikasvillisuus antaa suojapaikan selkämatalikoilla ja karikoilla.
Rantaruoikoissa saalistavat yleensä pienehköt hauet. Kutulahdissa ja matalissa ruoikoissa parhaiten kalastavat kookkaat lipat ja lusikkauistimet. Syvänteiden reunamilla taas parhaiten saalista antavat kookkaat, yli 15 cm:n syvännevaaput. Haukea ärsyttää iskemään voimakas vieheen liike ja kirkas väritys.
Lämpimässä vedessä keskikesällä hauki on syvemmässä ja parhaat saalit saadaan vetouistelussa nk. syvätakiloilla. Saaliskalat ovat tyypillisimmillään Miekojärvellä 4- 12 kg.
Ahventa jigillä ja ongella
Keski- ja loppukesästä, ahvenen ollessa syvemmällä, sen heittokalastukseen soveltuu parhaiten toukkajigi. Myös venepilkintä ja pohjaonki ovat erittäin suosittuja Miekojärvellä. Syvemmältä saalista voi saada myös päivällä, vaikka kesäahven onkin aktiivisimmillaan auringon nousun ja laskun aikaan.
Keskikesän helteellä varmin ahvenen kalastusväline on mato-onki. Parhaita onkipaikkoja ovat Miekojärvelläkin jokien suualueet sekä karikkojen reunat.
Heittokalastajille on Sirkkakoskessa, järven pohjoispäässä mainio alue tulentekopaikkoineen ja laavuineen. Järven eteläpäästä lähtevästä Tengeliönjoesta voit kalastaa mm. harjuksia.
Katiska, varma tuoreen kalan pyydys
Katiska on erittäin hyvä kesämökkiläisen tai kotitarvekalastajan pyyntiväline ja varma ahventen pyydystäjä. Katiska on myös hyvä vesienhoitopyydys, sillä siihen ei keskenkasvuisia lohi- tai muita arvokalaoja mene. Katiskan kalastavuutta lisää useampi nielu sekä este nielun ylä- ja alaosassa.
Ahvenen kutusaaliit voivat katiskalla olla runsaita. Suurilla vesillä kutu alkaa matalammista osista ja veden lämmitessä katiskaa pitää siirtää syvempään ja lopuksi selkäkarikoille. Särkiä saadaan katiskaan houkuteltua esimerkiksi ryyneillä tai leipäpaloilla.
Muikkua nuotalla
Miekojärven hiekkarannoilla tapaa kesän ja syksyn aikaan rantanuotan vetäjiä. Perinteistä rantanuottaa vedetään vain merkityillä apaja-alueilla, jotka on rauhoitettu muilta seisovilta pyydyksiltä. Nuotat ovat pääosin 3- 6 metrin korkuisia. Muikun lisäksi saaliina on mm. kuoretta ja pientä siikaa.
Verkkokalastus
Parhaaseen saalistulokseen päästään suuntaamalla verkkokalastus tiettyyn kalalajiin.
Muikun pyynti kesällä välivedestä on tyypillinen mökkiläisten harrastus. Muikkuverkoista voi kuitenkin olla haittaa taimenen tai kuhan poikasille. Muikun vekkopyyntiä pitäisi siksi välttää lämpimästä pintakerroksesta, jossa pikkukuhat ja -taimenet oleskelevat. Syksyn kutupyynnissä ei vastaavaa ongelmaa ole. Kuhan pyynnissä alamitta on nyt 42 cm. Taimenen pyyntiin pitäisi käyttää solmuväliltään 60-80 mm verkkoja. Taimenen tuottava pyyntikoko on vähintään n. 3 kg, alamitan ollessa 60 cm.
Siian verkkokalastus kannattaa kesällä suunnata vain syvänteisiin, jolloin vältetään keskenkasvuisten kuhien ja taimenten joutuminen verkkoihin. Tiheiden ahven- tai särkiverkkojen laskemisessa tarvitaan aina harkintaa. Kuhavesillä suositeltavampi ahvenen pyyntitapa on katiskapyynti.
Verkkokalastajan pitää huomioida myös vesilinnut ja laskea ruohikoiden rantaveteen vain riittävän harvoja verkkoja ja tiheämmät verkot niin, että verkko ei jää veden pinnalle kellumaan.
Muista verkkojen hyvä merkitseminen, kun alueella on paljon vesiliikennettä
Seisovat pyydykset merkitään vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä, vähintään 20 x 20 cm -kokoisella, neliön muotoisella lipulla. Jos pyydys tai jokin sen osa ulottuu 1,5 metriä lähemmäksi veden pintaa, on lippusalkoon kiinnitettävä kaksi päällekkäistä lippua.
Jos pinnan läheisyyteen asetetun pyydyksen pituus ylittää 120 metriä, niin sen suunta on osoitettava käyttämällä vähintään 15 cm veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa kohoa jokaista alkavaa 120 metriä kohden. Lippumerkki on varustettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 cm korkealla heijastimella.
Sisävesillä parhaimmaksi lipunväriksi on osoittautunut oranssi ja keltainen!
Verkkojen merkitseminen vesillä, jossa veneliikenne on olematonta
Vesialueilla, joilla on ilmeistä että pyydykset eivät haittaa vesiliikennettä tai vesistön muuta käyttöä, pyydykset merkitään vähintään 15 cm veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka vähintään 40 cm vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 cm.
Lisätietoja: ahven.net, https://ahven.net/p/merkitse-pyydyksesi-oikein
Rysät ammattilaisten pyydyksinä
Miekojärven ammattikalastajilla eli kaupallisilla kalastajilla on pyydysvalikoimassaan myös rysäpyydyksiä. Seisovat pyydykset ovat useinmiten rantavesissä 3-5 m korkuisina. Saaliskaloina rysässä ovat mm. muikku, ahven, hauki, made ja kuha sekä keväällä runsaat särkisaaliit.
Yhteystiedot
Miekojärven Veneseura
Sinetänrinteentie 42,
97220 SINETTÄ
0400 179 024 / sihteeri Seppo Joona
seppo.joona54 (@) gmail.com
Kommodori:
Jukka Sirkkala
0400 228 590
jukka_sirkkala (@) msn.com